Tullut aika paljon keskustelua eripaikoissa Innan artikkelista. Hyvä vain. Lähes kaikki on ollut positiivista kommentointia paitsi yksi mutta en ota siitä itseeni. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen mutta tälle eräälle kommentoijalle jos vahingossa eksytkin tälle sivulle taas:
En ole huomion hakuinen. Aihe on vain minulle tärkeä ja Mtv otti minuun itse yhteyttä. Tiedän että en ole ainoa ihminen maailmassa jolla on sanojesi mukaan ”vammainen” lapsi. Itse en koe että Inna on yhtään ”vammainen” Voihan tämän avautumisblogiksi mieltää jos niin tahtoo mutta mulla on sinulle pieni salaisuus; tätä ei ole pakko lukea mutta kumminkin olet sen verran vaivautunut lukemaan vaikka et kylläkään ”ole jaksanut” että huomannut kirjoituksissa yhdyssana virheitä. Vielä haluaisin sinulle sanoa että en oleta sinusta kuin yhden asian. Sinulla on liikaa vapaa-aikaa.
Mutta sitten iloisempiin aiheisiin: Mua pelotti ihan hirveän paljon ihmisten vastaanotto artikkelille varsinkin kun kuten varmaan huomaatte ylempänä ihminen on helppo tuomita sosiaalisessa mediassa mutta onneksi näin ei ole ainakaan vielä käynyt. Mtv:n kirjoituksen ansiosta päässyt tutustumaan nyt muutamaan erityislapsen äitiin. Tullut tarinoita myös minulle miten muiden erityislapsia/läheisiä kiusattu ja kohdeltu. Mun tarkoitus oli suostumalla mtv:n artikkeliin lisätä tietoisuutta erityislapsen äidin näkökulmasta. Kun meitä katsellaan ja tulee näitä hieman vaivautuneita hetkiä. Koska niiden kohtaamisten ei tarvitse olla niin vaivautuneita. Minä en häpeä Innaa joten älä sinäkään häpeä jos oma lapsesi tahtoo lähestyä Innaa. Erilaisuus on rikkaus ja sitä ei pidä hävetä. Ne erilaiset fyysiset/henkiset piirteet tekevät meistä juuri sen mitä me olemme.Kuten olen maininnut minulle tärkeintä on että Inna saa terveen itsetunnon ja omankuvan.
Blogilla on oma facebook ryhmä johon päivittelen meidän arkielämän juttuja,ilmoitan uudesta tekstistä ja aika ajoin pidän livejä jossa minulta voi kysellä kaikkea mitä tulee mieleen;
Äidin elämää blogi
