Ensiviikon leikkaus

Ensiviikolla se tapahtuu. Minkä kirjoittaminen tuo jo kyyneleet silmään ja pelon sisälle. Leikkaus. Uusi yritys pegin laittoon ja korvanputkitukseen. Mun sisäinen ääni huutaa että ei. Mä pelkään niin paljon sitä leikkausta että ei kukaan uskokkaan.

Mä pelkään Innan menettämistä. En uskonut että mä kokisin näin pahaa henkistä kipua,tuntuu kun sydän revittäisiin ulos ja ei saisi henkeä. Mä katson tällä hetkellä Innaa mun vieressä ja mietin vain yhtä asiaa. Mitä mä tekisin ilman meidän kaunista pientä tyttöä.

Tämä tilanne on uusi ja pelottava tai no itseasiassa kaikki on. Ilona oli syntyessään terve ja kehittyi normaalisti paitsi nyt isompana puheenkehitys. Näihin asioihin on vaikea reagoida ennen kuin sattuu omalle kohdalle,ajatukset juoksevat koko ajan ja sydän pumppaa rinnassa tuhatta ja sataa.

Pitäisi koittaa olla stressaamatta mutta se on erittäin hankalaa. En tiedä monta päivää ollaan leikkauksen jälkeen helsingissä,en tiedä missä yövyn kun Inna leikkauksen jälkeen teholla. Raha tuo ikuinen ongelma mutta se alkaa olemaan jo niin tuttua… Kelataksin katto ei ole vielä täynnä ja omat ruuat… Vähintään neljän päivän reissu.

Se etten näe Ilonaa tänä aikana taas repii sydämmen myös kahtia. Kuten olen aiemmin sanonut Ilona itkee yöllä äitiä kun ollaan näillä sairaala reissuilla. Minä itken myös. Joka kerta.

Henkisesti on myös erittäin rankkoja nämä reissut. Syy siihen miksi vain minä olen mukana näillä reissuilla on hyvin yksinkertainen. Se raha. Kelataksiin sallitaan vain yksi saattaja,sairaalassa ei voi olla yötä kun vain yksi vanhempi. Pian pitäisi alkaa säästämään syyskuuhun kun Innalla halkion leikkaus + käsi ja kielijänne. Se reissu kestää lähes viikon ja haluamme olla kaikki Innan tukena kun kyseessä näin suuri leikkaus.

Tämäkin tuleva leikkaus on suuri tai no itseasiassa kaikki ovat Innan nukuttamisen vaikeuden yms takia. Tämä vaatii henkisesti valmistautumista taas ja yritän nyt kaikkeni luottaa helsingin päähän että osaavat nyt tehdä leikkauksen niin kuin suunniteltu ja että Innan tila on vakaa leikkauksen jälkeen. Sisään ulos hengitystä vain ja aika näyttää miten kaikki sujuu. Torstaina matkustamme helsinkiin röntgeniin ja esihaastatteluun ennen leikkausta eli tässä puolentoista viikon sisällä ei tule kuin kaksi helsinkiin menoa vaikka alunperin piti olla kolme.

Ps: Haluan kiittää kaikkia edellisen tekstin tsemppi viesteistä. Apua kannattaa ottaa silloin vastaan kun on tarve ja meillä oli. Inna oli lopulta sairaalassa 4 yötä kun sairastui flunssaan ja oli niin limainen. Kävimme joka päivä sairaalaassa vierailemassa Innan luona. Nyt Inna on kotona ja on oma ihana itsensä. Mitä nyt tavallista uneliaampi hieman.