Ikävä

Ei ole ollut viime aikoina voimia kirjoittaa blogia. Inna lähti vaalijalaan viikko sitten maanantaina. Olo ollut koko ajan masentunut ja tuntuu kuin sydämeni olisi muualla. Niin kuin se onkin. Iso pala sydäntäni lähti Innan mukana.

Onneksi on tapahtunut myös hyviä asioita. Muutimme uuteen kotiin ja voi olla että Inna pääsee kotiin jo ensikuun alussa. Olen soitellut päivittäin vaalijalaan ja hoitajat ovat olleet todella ihania. Ovat laittaneet puhelinta kaiuttimelle että Inna kuulee meidät ja me Innan. Tarkoituksena olisi lähteä lähipäivinä vierailulle. Jarno on ollut sairaana muuten olisimme aikaisemmin mennyt.

Puhelut on ollut minulle se tärkein asia. Kuullut Innan naurua puhelimessa ja tiedän että hänellä on hyvä olla siellä missä on. Hoitajien kanssa on ollut helppo keskustella ja se että kysyvät myös sieltä päin jos jotakin tulee mieleen Innan hoidosta. Kaipaan vain Innaa niin kamalan paljon. Puheluita soitettaessa hän selvästi reagoi meidän ääneen.

Rakkaus minkä tunnen tyttäriäni kohtaan on niin suuri että se auttaa jaksamaan tätä tilannetta. Tärkeintä on aina että molemmilla tytöillä on hyvä olla ja nyt olen vain onnellinen siitä että kumpikin heistä voi hyvin. Kirjoitan lähipäivinä uuden tekstin.

Anteeksi että olette joutuneet odottamaan uutta tekstiä. Muutto pakkailu,Innan lähtö,Ilonan uusi esikoulu ja itse muutto ovat verottaneet voimiani enemmän kun luulin.