Kun juteltiin Jarnon kanssa 2016 monen vuoden jälkeen meidän oli tarkoitus nähdä kaveri mielessä ja lähteä kiertelemään kirpputoreja paikkakunnalla missä Jarno asui tuolloin. Menin ja meillä oli mukavaa ja ennen kuin olin hyppäämässä junaan Jarno antoi mulle suukon. Olin erittäin hämmentynyt. Tuolloin olin juuri luvannut itselleni että ei parisuhdetta että keskityn vain opintoihini ja sillä hyvä. Jarno pyysi minua virallisille treffeille muutaman kuukauden sinnikkäästi ja lopulta suostuin menemään. Elämäni parhaita päätöksiä ehdottomasti. Ennen Jarnon kanssa seurustelua olen ollut kahdessa vakavassa parisuhteessa jotka kumpikaan ei päättynyt onnellisesti. Näistä kahdesta viimeinen päättyi siihen että minut pahoinpideltiin. Pelkäsin tämän jälkeen miehiä. Kunnes tapasin Jarnon.
Minulle oli hirveän tärkeä juttu nähdä miten Jarno ottaa Ilonan vastaan. Kun Ilona ja Jarno tapasi ensimmäisen kerran tajusin että turhaan olin huolissani. Ei mennyt kovin kauan aikaa kun Ilona alkoi itse kutsua Jarnoa isiksi. Mun sydän suli ja tajusin tämä on se mitä mä olen odottanut. Tämä on mun perhe.
Vuosi 2017 oli meille rankka. Emme olleet ollut Jarnon kanssa kauan yhdessä ja tulin yllättäen raskaaksi. Kumpikin sanoimme heti että pidämme lapsen. Elämä päätti tuolloin eritavalla. Kolmannessa ultrassa ei näkynyt enää sykettä. Koimme keskeytyneen keskenmenon. Tämän jälkeen kummallakin oli todella paha olla ja parisuhde oli tosi kovalla koetuksella. Lähes erosimme.
Pääsimme kumminkin lopulta surun yli molemmat ja aloimme miettiä vakavissamme yhteistä lasta. Ilonan syntymäpäivänä 28.12.2017 plussasin uudestaan. Tämä plussa on Inna. Pelkäsin koko raskaus ajan Innan menetystä mutta luojan kiitos niin ei käynyt. Kun Inna syntyi ja saimme tietää hänen tilastaan olin lähinnä vain kiitollinen siitä että hän on täällä. Jokainen lapsi on lahja joten uskon että Innan oli tarkoitus tulla meille juuri näin.
Seuraava blogi teksti tulee muutaman päivän päästä. Vastailen lukijoiden lähettämiin kysymyksiin niissä 🙂