Ystävyys. Mielenkiintoinen aihe itselle kun ei oikeastaan ole ystäviä mutta päätin nyt kumminkin kirjoittaa aiheesta. Olen huomannut miten vaikeaa on aikuisena koittaa luoda uusia ystävyys suhteita. Lapsena se on niin paljon helpompaa; leikitkö mun kaa? Mene kysymään aikuisena samaa niin huomaat että asia ei ole niin yksinkertainen. Pitää aikataulut katsoa ettei ole kaverin serkun kissan ristiäiset. Millon autosta on kumi puhjennut jne. Miksi ystävyys ei voi olla kun lapsena? Ois niin mahtavaa että joku tulisi ikkunan alle ja huutaisi; ”Kati tuu ikkunaan täällä huutaa Jaska Jokunen. Lähde mun seuraksi puistoon/kahville/minne vaan muualle kun neljän seinän sisälle tai sairaalaan”
Sairaalasta puheenollen tuli soitto eilen kyssistä. Maanantaina sinne. Hirveän kiva kun kun alkoi maksukatto taas uudestaan vuoden alusta. Nyt rupesin hurjaksi ja päätin että koitetaan Innan kanssa ekaa kertaa mennä kuopioon junalla. Ärsyttää kun tulee näitä aikoja välillä muuttaman päivän varoitus ajalla. Juuri kun kerettiin huokaista helpotuksesta että onneksi ei ole nyt aikoja kun mikkelin sisällä niin ei niin ei. No matkailu avartaa taas. Mitäpä äiti ei tekisi lapsensa eteen. Käytiin myös eilen Innan puheterapeutilla ja vaikuttaa siltä että meillä jää soseet välistä. Innan kielijänne pitää kieltä niin tiukassa ja ei voi aukaissa halkion takia kun on tukehtumisvaara joten meillä on nyt nenämahaletku todennäköisesti syksyyn saakka. Vaihtoehto on myös että Innalle tulee jossain välissä jokin muu ruokailu keino mutta siitä saadaan tietää tarkemmin kuun lopussa kun on ravitsemusterapeutti.
Vastaus erään lukijan kysymykseen että onko tämä rankkaa? Aika ajoin kyllä. Välillä vaan toivoisi niin kovasti että Inna olisi ns; normaali vauva. Paljon sairaala käyntejä ja erilaisten lääkärien yms tapaamisia. Mutta meidän perhettä siunattiin tälläisellä vauvalla ja mun tehtävä on rakastaa pyytteettömästi ja tehdä parhaani ja sitä mä koko ajan teen. Mä tekisin mitä tahansa mun molempien lasten eteen.
Ps: Käykää Facebookissa tykkäämässä Äidin elämää blogi
Sieltä näkee heti kun päivitän blogia + yllätys arvonta tulossa kun 200 tykkääjää rikki 😊
Moi!
Löysin sun blogin tänää, ja tän postauksen ku luin, ni mietin heti et ois kunnia olla sun ystävä ! Vaikutat niin symppikseltä ja ihanalta persoonalta 😍 Oon 1,5vuotiaan tytön äiti, ja pakko sanoo et on noi ”ystävät” tippunu neidin syntymän jälkeen 😑
Kiitos 🙂 Laita mulle vaikka viestiä facebookin kautta niin jutellaan 😊